Tsiisus mikä homma =OTurvaistuimen kangas oli parhaat päivänsä nähny, joten luulin taas mussa elävän sen taidokkaan ompelijan =)
Toi verhoilukangas olikin tosi purkuvaa ja kun mun ompelukone välillä teki sotkujansa, alkoi saumavarat käydä vähiin... Nahkan leikkaaminen ja ompelu olikin tosi helppoa.
Päällinen ei oikein vielä istu, kun penkkiin on tarkoitus liimata vähän toppauksia. Sit vasta tarvii entrata tota verhoilua.
Ihan hyvä siitä tuli, vaikkei tämmöselle perfektionistille mikään koskaan kelpaakaan =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti